Luisa Morajelo
Luisa Moralejo aloitti uransa rikkomattoman aineenkoetuksen (NDT) tarkastajana ydinvoimaalalla yli kaksi vuosikymmentä sitten. Hän on sen jälkeen tehnyt NDT-tarkastuksia ja -valvontaa ydinvoimaloiden osille sekä tuotannossa, että määräaikaistarkastuksissa (ISI). Hän on myös NDT-kouluttaja. Nykyään Moralejo tekee NDT-valvontaa määräaikaistarkastuksissa espanjalaisissa ydinvoimaloissa.
Mikä veti sinut ydinvoima-alalle ja NDT-tarkastamiseen?
Ensimmäisessä työpaikassani ydinvoima-alalla avustin NDT-testausta määräaikaistarkastuksissa tekeviä tiimejä Santa María de Garoñan ydinvoimalassa Burgosissa Pohjois-Espanjassa. Ensimmäinen kontakti kesti muutaman viikon, mutta se on vaikuttanut minuun yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Minut sai koukkuun uteliaisuuteni, halusin ymmärtää kaiken – miten voimala toimii, miten kukin järjestelmä toimii, mikä on logiikka kunkin protokollan ja tarkastusmenettelyn takana.
”Minua kiehtoi kaikki, ja kiehtoo edelleen.”
Nykyään työskentelen NDT-valvojana ja henkilökunnan kouluttajana. Kouluttaminen erittäin tyydyttävää. Minua ilahduttaa valtavasti päästä välittämään osaamistani ja herättää opiskelijoiden kiinnostus NDT-tarkastamiseen.
Mitä on rikkomaton aineenkoetus? Miten ja miksi sitä tehdään ydinvoimaloissa?
NDT-tarkastuksia tehdään hitsaussaumoille, osille ja järjestelmille. Sen avulla voidaan analysoida materiaalien tilaa heikentämättä niitä mitenkään. Testaamalla voidaan tunnistaa ja arvioida vaurioita, muun muassa halkeamia, kulumista, ohenemista tai muita vikoja, ja sisällyttää ne olennaisiksi osiksi ydinvoimalan ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa. NDT-tarkastukset tehdään voimalan ollessa käynnissä tai kunnossapitokatkosten tai rakennemuutosten aikana. Niiden voi sanoa olevan vain osa voimalan päivittäistä toimintaa.
Mitä ydinvoimalan käyttökatkoksen aikana tapahtuu?
Ydinvoimalan suunnittelevat kunnossapitotoimet ja määräaikaistarkastukset tehtäviksi käyttökatkosten aikana. Niihin kuuluu paljon tehtäviä lyhyessä ajassa, joten ne suunnitellaan huolellisesti olemaan haittaamatta toinen toisiaan. Kunkin toiminnon suorittamiseen on yleensä määritetty aikaraja.
Työntekijät ovat tottuneet työskentelemään näissä olosuhteissa ja tekevät työnsä hyvin ja ajallaan. Odottamattomia asioita tulee kuitenkin aina, ja silloin sotkevat aikataulut, joten muutoksiin pitää sopeutua niiden sattuessa. Jännityksen lisäksi meillä on myös hauskoja hetkiä.
Ydinvoima-alan ammattilaisilla on käyttökatkoksista lukemattomia vitsejä, joissa ei olisi mitään järkeä niiden mielestä, jotka eivät tunne tätä maailmaa.
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut kymmenen vuotta. Mikä on sen jälkeen muuttunut ja mitä on opittu?
Fukushiman onnettomuuden jälkeen kaikkia eurooppalaisia ydinvoimaloita pyydettiin uudelleenarvioimaan turvallisuusmarginaalinsa niin sanotuilla stressitesteillä. Onnettomuudesta opitut asiat arvioitiin. Arvioinnin perusteella toteutettiin useita toimenpiteitä, joiden tarkoitus oli vahvistaa voimalaa ja lisätä sen kestävyyttä luonnonilmiöitä vastaan. Se johti myös muun muassa uusien vaihtoehtoisten hätäohjauskeskusten (Alternative Emergency Control Center) toteuttamiseen, jäähdytysjärjestelmien parantamiseen ja siirrettävien laitteiden hankkimiseen tapaturmien seurausten vähentämiseksi.
ITER-ydinfuusiohankkeessa 35 maata on tehnyt yhteistyötä maailman suurimman tokamakin rakentamiseksi. Se on magneettinen laite ja sellaisena ensimmäinen nettoenergian tuottaja. Miksi olet siitä innostunut?
ITER-hanke on tieteellinen virstanpylväs ja ennennäkemätön tekninen saavutus puhtaan, turvallisen ja edullisen energian etsimisessä. Vuosia sitten olin mukana ITER-hankkeen NDT-prosessien kehittämisessä, etenkin reaktion tyhjiöastian osioiden hitsaussaumojen arvioinnin ultraäänitestauksen osalta. Työ yhdisti minut ITERiin, ja seuraan yhä sen etenemistä suurella mielenkiinnolla.